Rukouskyyhky-Ahonen Itkumuurilla

Lupasin Pyhälle maalle lähtiessäni, että vien tarvittaessa rukouspyyntöjä Itkumuurille. Paikalla rukoilevilla juutalaisilla on vanhastaan tapana työntää muurin kivien väliin paperipaloja, joihin on kirjoitettu rukous. Tiettävästi joka vuosi muurin rakoihin työnnetään yli miljoona kirjallista rukouspyyntöä. Minä vein perille kolme lappusta sunnuntai-illalla. Yhden kollegan pyynnöstä, toisen opettamani ryhmän ja kolmannen omien asioideni puolesta.

Kun käytän itsestäni nimitys valuvikainen körtti, tarkoitan muun muassa sitä, että Siionin virret on minulle myös valmiiden rukousten kokoelma. Körttisanakirjaa lainaten: ”Veisuu on paljon enemmän kuin ’vain’ laulua, se on samalla rukousta ja elämän tilitystä, opetusta ja kasvatusta, suremista ja vähän iloitsemistakin”. Tästä johtuen vapaa rukous, kirjoittaen tai puhuen, ei minulta irtoa helposti. Sanoja piti sovitella kaikkien kolmen rukouslapun osalta, mutta tehtävä tuli tehdyksi pienen epäröinnin jälkeen.

Lähdin illan hämärässä FELM Centeriltä Jaffan portin kautta halki Vanhan kaupungin aina Länsimuurille asti. Ennen muuria tehtävä turvatarkastus oli tälläkin kerralla nopea ja kivuton toimitus. Kaukaa jo näki, että mustapukuiset ortodoksijuutalaiset olivat enemmistönä naisten ja miesten osastoihin jaetuna muurin juurella. Osa heistä tekee erinäisiä peseytymisrituaaleja ennen muurin lähestymistä. Minä tyydyin vain vaihtamaan punaisen Detroit Red Wings –lippalakkini valkoiseen tarjolla olleeseen kipaan, päähineeseen jota juutalaiset miehet käyttävät rukoillessaan. 

Seurasin hetken kunnioittavan etäisyyden päästä, että miten muurilla toimitaan ja kävelin koko miesten puolen Wilsonin kaarta myöten, kunnes uskaltauduin pienen jonotuksen jälkeen muurin juureen. Päädyin edellä rukoilleen mallia noudattaen nojamaan otsaani kevyesti kiveen. Oikealla kädellä sulloin kolme rukouslappua jo ennestään täyteen koloon seinässä. Mitään erityistä rukousta en saanut sanottua, ajattelin Jumalan lukevan ajatuksiani kiinni muurissa olevan otsani kautta, turha siis sanoa enempää. Ortodoksit peruuttavat pois rukouspaikalta, minä poistuin selkäni kääntäen. Tehtävän suorittaneena astelin helpottuneena Jerusalemin tummuvaan yöhön.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s