Vaikuttajan avulla somempaa viestintää?

Jokunen vuosi sitten ihmettelin, kun lasteni seuraamat tubettajat ”unboxasivat” eli avasivat saamiaan paketteja videoillaan. Osa paketeista oli tubettajien itse tilaamia, osa heidän yrityksiltä ilmaiseksi saamia. Aluksi ihmettelin mitä mielenkiintoista tässä oikein oli, myöhemmin löysin itseni seuraamasta vastaavaa rituaalia hyvinkin paneutuneena. 

Vuosien myötä kyseinen somekulttuuri on kehittynyt ja monipuolistunut. Enää ei ilmaiseksi esimerkiksi tubettajalle ilmaiseksi tarjotuilla tuotteilla saa välttämättä julkisuutta. Nykyisin somevaikuttajilla on omat yhteistyökumppaninsa ja säädellyt taksansa huomion tarjoamiselleen. Sosiaalisen median ympärille on vuosikymmenessä rakentunut oma erityinen markkinnointikulttuurinsa. Perinteisiin medioihin tottuneella tässä on opeteltavaa.

Instagram-valmentaja Emmi Lehtomaan tuore kirja Somevaikuttajaksi on käytännönläheinen ja uraauurtava avaus vaikuttajamarkkinoinnin maailmaan. Lehtomaa muun muassa luokittelee vaikuttajat valtakunnan tasolla tutusta ja televiosta tutusta megavaikuttajasta, pieneen mutta pippuriseen nanovaikuttajaan joka kuitenkin kelpaa yrityksille ja yhteisöille vaikutusvoimaksi tuotteilleen. Hän myös kertoo, miten vaikuttajan tulisi työnsä hinnoitella. Minä luin kirjan ensin ekirjana ja nyt kuuntelen sitä lenkeilläni äänikirjana. Vahva suositus.

Vaikuttajamarkkinointi on tehokas tapa tavoittaa yhteisön kannalta tärkeitä kohderyhmät ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa, tietoihinsa tai toimintaansa. Perusideana on, että tutun ihmisen vinkki, suositus, varoitus tai arviointi muokkaa ajatteluamme huomattavasti enemmän kuin yritysten oma markkinointiviestintä. Erillisten mainoskatkojen sijaan tuotesijoittelu on vallannut alaa. Tuotesijoittelu on markkinoinnin tukimuoto, jossa markkinoitava tuote on sisällytetty esimerkiksi elokuvaan, tubevideoon, videopeliin tai aikakauslehden artikkeliin.

Vaikuttajamarkkinoinnissa etsitään yrityksen arvojen ja kohderyhmien kannalta oikeita vaikuttajia, joiden kautta ja avulla kerrotaan yleisöä aidosti kiinnostavia tarinoita halutuille kohderyhmille. Vaikuttajat voivat olla vaikka TikTokaajia, tubettajia, instaajia, e-urheilijoita, näyttelijöitä tai toimittajia.

Mitä kirkko ja sen järjestöt voisivat tästä oppia ja hyödyntää?

Hyvä esimerkki vaikuttajien käytöstä on Faktaa koronasta -hanke. Kuulin siitä CMADFI2021 -tapahtumassa. Kantavana ideana oli jakaa suomalaisille somevaikuttajille ajankohtaista ja luotettavaa tietoa vallitsevasta koronatilanteesta ja kannustaa myös heitä jakamaan tietoa edelleen omille seuraajilleen. Somevaikuttajat ovat tärkeässä roolissa sekä luotettavan tiedon jakamisessa että disinformaation leviämisen estämisessä. Hankkeen tulokset olivat merkittävät: Ansaitun digitaalisen uutismedian kautta tavoitettiin potentiaalisesti jopa yli 580 miljoonaa lukijaa. Hankkeen aikana myös Valtioneuvoston omat somekanavat kasvoivat merkittävästi: Kaiken kaikkiaan tilit saivat 30 000 uutta seuraajaa, joista puolet Instagramissa. Luotettava ja ajankohtainen koronatieto sai siivet.

Kirkossa on jo kokeiltu vaikuttajamarkkinointia, mutta se kuuluisi pysyvästi markkinoinnin työkalupakkiin käytettäväksi nykyistä useammin. Minulle ensimmäinen kokemus aihepiiristä tuli viitisen vuotta sitten Jouluradiossa. Silloin teimme yhteistyötä muutaman blogistin kanssa. He kirjoittivat kaksi blogimerkintää valiten suosikkinsa kanavaperheestämme ja täydensivät tätä Instagramin julkaisuilla. Muistaakseni ostimme palvelun heidän edustamaltaan sometoimistolta. Olin silloin skeptinen, mutta tilastot kertoivat suosituksilla olleen aidosti merkitystä.

Kirkon viestintä on ainakin kerran hyödyntänyt mielenterveyden teemakampanjassaan suosittua Poks-podcastia. Veronica Verhon ja Sita Salmisen vaikuttaja podcastissa kampanja huomioitiin heidän omakohtaista kokemuksistaan ja kertomalla mistä apua muun muassa saa. Luonnollisesti yhteistyökumppani eli luterilainen kirkko mainittiin. Huolella valittu alusta ja tarpeeseen sopiva vaikuttaa ja laadukas julkaisusuunnitelma vievät tässäkin markkinoinnin lajissa pitkälle.

Pää on kirkon osalta vaikuttavasti avattu, mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuka tekee seuraavan vaikuttavan kirkollisen huikean menestystarinan?

Jakaminen on rakkautta

Tästä CMADFI alkoi. Lavalla juontaja Suvi Eriksson (oik.) ja tapahtuman ”äiti” Johanna Janhonen (vas.)

Sharing is caring on sometyön tuttu fraasi. Ajatus on, että jakamalla osoitan arvostusta. Vastavuoroisesti opin ja hyvin todennäköisesti saan itsekin tietoa. Niinpä some-kouluttajana vinkkaankin nyt kaksi tärkeää paikkaa, joista voisimme ottaa oppia.

Anglikaaninen kirkko teki viime vuonna melkoisen digiloikan. Kirkon digitiimi lähti kiertueelle ja käytti hurjan määrän aikaa ja vaivaa nostaakseen seurakuntien some- ja verkkosivuosaamisen uudelle tasolle. Täydentämään koulutuskokonaisuutta kehitettiin muun muassa webinaarien sarja. Seurakunnat perehdytettiin myös a church near you -työkaluun jonka avulla seurakuntien messujen, tapahtumien ja palveluiden löytäminen helpottuu.

Samalla syntyi perehdyttävien blogikirjoitusten 42-osainen sarja. Kirjoitusten teemat vaihtelevat Instagramin Storiesien hyödyntämisestä, logon suunnitteluun ja jaksamisestaan huolehtimiseen sometyössä. Erityisen mielenkiintoista olivat virtuaaliavustajille kuten Amazonin Alexalle ja Googlelle Google Assistantille tehtyjen kirkon palveluiden esittelyt. Molemmat ovat interaktiivisia puheentunnistuksella varustettuja ohjelmistoja, jotka vastaavat käyttäjänsä kysymyksiin, suorittavat pyyntöjä ja ohjaavat tarvittaessa muita yhteensopivia älylaitteita. Valitettavasti kumpikaan näistä ei osaa suomea.

Alexa näyttää tältä. Photo by Fabian Hurnaus on Pexels.com

Rehellisesti sanoen, anglikaanit ovat koonneet melkoisen aarreaitan, jonka läpikäymisen olen vasta aloittanut. Kouluttaessani kirkon työntekijöitä aion käyttää tätä resurssia aktiivisesti. Meilläkin Suomessa oli noin kymmenen vuotta sitten laaja kirkon somekoulutusohjelma. Se totteli nimeä Hengellinen elämä verkossa. Onnistuneen ja valtakunnallisesti kattavan projektin loppuessa moni jäi kaipaamaan jotain vastaavaa. Seurakuntakentässä olisikin nyt oiva mahdollisuus oppia vaikkapa anglikaaniselta kirkolta, jonka kanssa meillä on muutenkin paljon yhteistä. Elätän toivoa, että voisimme rakentaa jotain vastaavaa Suomessakin. Vahva suositus.

CMAD-tapahtuman piirrokset kynäili Redanredanin Linda Saukko-Rauta.

Ja sitten se toinen sharing: Olen osallistunut kaksi kertaa CMADFI-tapahtumaan. CMAD on lyhenne sanoista Community Manager Appreciation Day. Tapahtumassa on kyse siitä, että yhteisömanagerit järjestävät itselleen koko päivän seminaarin. Siellä kuullaan kiinnostavia puheenaiheita ehdotetuilta puhujilta yhdessä päätetyin teemoin. Kiertävä vuosittain tammikuun neljäntenä maanantaina toteutuva tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Tiedekulmassa Helsingissä.

Hyvin tärkeässä roolissa päivässä on myös verkostoituminen ja vertaistuen saaminen työhön, alati muuttuvalla työkentällä kollegiaaliselle sparraukselle ja yhdessä oppimiselle ja viihtymiselle on jatkuva tilaus. Merkittävää on myös, että tapahtuma tehdään vapaaehtoisvoimin ja osallistuminen on lähestulkoon ilmaista. Tänä vuonna maksettiin 30 euroa, joka kattoi ruokailun ja kahvitarjoilun.

CMAD-tapahtuman piirrokset kynäili Redanredanin Linda Saukko-Rauta.

Esitykset CMADFIssä pidetään napakassa formaatissa. Siksi päivän ohjelmassa ehditään sukeltaa moneen teemaan: Kuinka johdetaan suuren organisaation sosiaalista mediaa. Näin hyödynnät sisältötajua Insta-stooreissa. Yhteisöt tekoälyn aikakaudella. Siinä muutama aihe-esimerkki. Paneelikeskusteluita käydään päivän kuluessa useampi. Helsingissä pohdittiin muun muassa klassikkokysymystä, mistä ja miten nuoret tavoitetaan? Verkostoituminen konkretisoitui, kun iltapäivällä osallistujat lisäsivät toisiaan seurattaviin LinkedInnissa near by- toiminnon avustamana. Ilokseni näin tapahtumassa useita kirkon työntekijöitä, tämä on hyvä merkki.

Mikä tärkeintä, tapahtuman luennot ovat nähtävissä verkossa ilmaiseksi. Myönnän, että itse olin loppusuoralla sellaisessa informaatioähkyssä, että päätin palata muutamiin puheenvuoroihin, ettei mitään tärkeää menisi ohi ja keskeinen asia tulisi kerratuksi.

Sharing is caring, joten toivottavasti näistä oli hyötyä. Toivottavasti osaamme jatkossa jakaa myös epäonnistumisiamme, sillä uudet onnistumiset perustuvat usein vanhoista virheistä oppimiseen. Mistä sinä ammennat tietoa, taitoa someosaamiseesi?

LUE MYÖS:

MAHDOLLISUUS, JOTA EI VOI JÄTTÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ – JA ON SITÄ JO KÄYTETTYKIN

TÄMÄ ON KIRKON VAIETTUKIN VIESTINNÄN IHME

KUKA ON KIRKON KASVOT MEDIASSA?

Somempi seurakunta tulee – oletko valmis?

Olen kaksi edellistä vuotta elämästäni saanut toteuttaa useita unelmiani. Työskentely Yle Radio 1:n Horisontin toimituksessa, maisteriksi valmistuminen ja pappisvihkimys. Pappina festivaaliehtoollisen jakaminen DBTL:ssa, avoimien ovien joulu Alppilan kirkossa ja saarna Nojatuolijumiksessa Yle TV 1:ssä, muutamia toteutuneita haaveita mainitakseni.

IMG_4452Lisää unelmia on matkalla toteutumistaan kohti. Syyskuun saan työstää yhdessä Kotimaa-lehden uutispäällikön Johannes Ijäksen ja medianmoni-ottelijan, entisen Suosikin päätoimittajan Ville Kormilaisen kanssa kirjaa. Johanneksen kanssa lenkillä saatu idea sai Kirjapajan innostumaan ja Åkerlundin säätiön suotuisalla tuella siivet alleen. Johanneksen ja hänen korkean työmoraalinsa opin tuntemaan Kotimaa24:n uutisdeskissä ja Ville puolestaan oli kesän idearikkaana yrittäjänä #festivaalijeesus -projektin kantava voima.

Kirjan nimeksi tulee Somempi seurakunta – Sosiaalisen median opas. Tarkoituksemme on tehdä kirjoitusprosessista mahdollisimman avoin ja julkinen. Julkaisemme projektin verkkosivuilla kirjaa varten tehtyjä haastatteluita, kuvia matkan varrelta ja kyselemme neuvoa mistä kirjoittaa erityisesti. Luvassa on myös listauksia esimerkiksi tykätyimmistä kirkkollista Facebook -sivustoista. Pyrimme saamaan haastatteluun tunnettuja ja toisaalta tuntemattomiakin osaajia. Muutamia hyvin kiinnostavia nimiä on jo haastateltu, joten kannattaa pysyä linjoilla. Jätämme kirjassa vähemmälle teknisten yksityiskohtien selostamisen ja keskitymme kertomaan seurakunnallisten sisältöjen jalostamisesta. Kun varat ja väki vähenevät, mitä sisältöä kaivataan? Voiko some tuoda kirkkoa takaisin keskelle kylää? Kenellä kirkossa on sosiaalisen median vahva henkilöbrändi? Somen kirouksista tai haasteistakaan emme vaikene.

IMG_1645Yksi tärkeimmistä pointeistamme on yrittää istuttaa kirkkoon keskustelun kulttuuria. Onnistumisten ohella tärkeää on, että puhumme myös epäonnistumisistamme reilusti. Näin varjellaan kollegaa tai naapuriseurakuntaa toistamasta virhettä. Seurakunnissa tehdään jo nyt, hyviä ja laadukkaita verkkosisältöjä. Miten saisimme rakennettua entistäkin vahvemman jakamisen ja yhteisen hyvän kulttuurin?

Matka on vasta alussa, mutta alku on ollut rohkaiseva. Olemme saaneet paljon kannustusta ja vinkkejä hyvistä haastateltavista, teemoista ja taustakirjallisuudesta. Lisää saa lähettää ja kommentit ovat tervetulleita!

Somempi seurakunta löytyy täältä ja Facebookissa täältä.

Kirjoitus on pidempi versio jo Somempi seurakunta -blogissa julkaistusta.