Rakkauden asialla somessa

Photo by Susanne Jutzeler on Pexels.com

Onnistunut työ verkossa ei ole ytimeltään viraalien kissanristiäisvideoiden masinoimista, puujalkavitsien pyhittämistä tai paratiisin kuvittamista Instagramiin. Verkkotuottajan kolme keskeistä työvälinettä ovat oman kokemukseni mukaan sosiaalisen median strategia, yhteisön someohjeistus ja kriisiviestintäsuunnitelma. Strategia muun muassa nimeää kohderyhmät, priorisoi millä alustoilla työtä tehdään ja listaa aiheagendaa. Usein myös määritellään viestien tavoitteellinen äänensävy sekä se miten työn tuloksia mitataan. Someohjeistus taas on luonteeltaan käytännöllisempi ja strategiaa täydentävä.

Ohjeistus antaa työlle sosiaalisessa mediassa raamit. Se neuvoo erityisesti esimerkiksi työssään aloittavaa. Se tuo osaltaan turvaa, kun yhteiset pelisäännöt ovat selvät. Henkilöstön someen innostumisen kynnyskin toivottavasti laskee. Someohjeistuksen pitäisi olla tiivis ja ymmärrettävä asiakirja, eikä vain laatimisen pakosta tehty kapulakielen ja epärealistisen toiveajattelun mikä-mikä-maa.

Pirita Seppälän esitys CMAD.fi -tapahtumassa tammikuussa 2020

Jo aiemmin kehumassani CMAD.fi tapahtumassa tammikuussa, Piritta Seppälä luennoi siitä, miten syntyvät hyvät someohjeet. Seppälä kysyi esityksessään pitäisikö puhua ohjeistuksen sijaan linjauksista tai etiketistä? Hän oli pyytänyt etukäteen erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä lähettämään someohjeensa nähtäväksi ja verkkoon listattavaksi. Jos oman yhteisön ohjeet ovat tekemättä, päivittämättä tai haluat vain vertailla, niin täältä niitä löytyy kätevästi ryhmiteltynä. Tapahtumaan osallistuneilta kyseltiin miksi someohjeet ovat tärkeät? Vastaajina oli yhteensä 129 viestinnän tekijää. Tuloksia näet ylläolevalta videolta.

Miten Kirkko Helsingissä someohjeistaa?

Vaihdoin vuoden 2018 alussa Jouluradion ja Kirkko ja kaupunki -median tekemisen verkkotuottajan tehtäviin Helsingin seurakuntayhtymässä. Yksi ensimmäisistä tehtävistäni oli laatia uusi sosiaalisen median ohjeistus yhdessä kollegani Markus Kartanon kanssa. Kirkkoherroista kanssamme työstämään valittiin Kari Kanala. Lähtökohtana olemassa oli jo jonkinlainen ohjeistus ja toiseksi inspiraation lähteeksi otettiin myös Somempi seurakunta -kirjaan kootut Kymmenen käskyä someen.

Päätimme tarinnallistaa uudet ohjeet, kymmenen käskyä siirtyi alaotsikoksi, otsikkotasolle nostimme lähimmäisen rakkauden kehotuksen. Syynä ei ollut Karin tosi-tv-karisma ja kokemus Ensitreffit alttarilla -ohjelman ammatti-amorina. Luimme lukuisia muita someohjeistuksia ja vertasimme lähtökohtaamme, rikastimme olemassa olevia ohjeita. Pyrimme lausumaan positiivisen kautta mahdollisimman monet asiat. Silti tekstiin jäi useampi älä-kohta. Rohkenen ajatella, että tässä tapauksessa kiellot voivat myös suojella ja toimia paremmin kuin loivasti positiivisen kautta lausutut asiat. Esimerkiksi työssä jaksamista pitää varjella. Älä jää kiinni huonoihin kokemuksiin. Älä hyväksy vihapuhetta.

Seuraavaksi työmme tulos annettiin kommentoitavaksi verkossa koko yhteisölle, erityisesti pyysimme palautetta viestinnän työtovereilta ja kirkkoherroilta. Sitten teimme korjauksia. Ohjeistus alkoi saada muotoa. Malmin seurakunnassa viestinnästä Anu Merenlahti taittoi ohjeistuksen huoneentaulun muotoon, näin luettavuus nousi kuin HIFK sarjataulukossa keväällä. Hienosta formaatista huolimatta nämäkin ohjeet on kohta aika päivittää yhä ajantasaisempaan ja visuaalisempaan suuntaan. Jatkossa vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden näkökulmaa olisi myös saatava yhä paremmin esiin.

Lataa tästä someohje:

Podcastin trendit: Noidat ja ennustajat saapuvat, mitä tekee kirkko?

Tässä kuvassa ei noitia tietääkseni ole. Puheenaiheena ovat urheilupodcastit.

Suomalaiset podcastin ystävät kokoontuvat vuosittain Jaksohali-festareille Töölöön Kulttuuritehdas Korjaamolle. Lauantai aamupäivästä illan suuhun kestävässä ohjelmassa puhutaan niin tekniikasta, sisällöistä kuin analysoidaan podcasteihin liittyviä ilmiöitä. Tänä vuonna pohdittiin muun muassa täydellisen haastattelun kaavaa, laadukkaan audion edellytyksiä ja mitä ainakin tekijöiden kuuntelijoistaan pitäisi tietää.

Festivaalin taustalla on tuotantoyhtiö Jaksomedia, jonka tunnetuimmat tekijät ovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho. Jaksomedia tuottaa podcasteja, muun muassa Yleisradiolle, erilaisille yrityksille ja yhteisölle. Tapahtuman minulle tuottajana kiinnostavimmassa osuudessa Luoma-aho ennakoi alan trendejä Suomessa. Poimin niistä kirkon viestinnän kannalta kiinnostavimmat.

Uushenkisyys puhututtaa ja kiinnostaa

Trendiennustusten ensimmäinen kohta ennakoi, että uushenkisyyttä kuten, ennustamista, ja noituutta käsittelevien ohjelmien määrän kasvaa Suomessa ja niiden suosio kasvaa. Luoma-ahon perustaa arvionsa muun muassa Yhdysvaltojen tilanteeseen. Kirkon työntekijänä en olisi mahdollisen noiten podcast-invaasion vuoksi kyhäämässä kokkoa, kutsumassa maanajaa tai asettamassa pyhällä vedellä vihmottuja krusifiksejä esiin. Tarjolla on mielenkiintoinen teema analysoitavaksi. Tämän tiedon varassa iloitsen, että Jyri Komulaisen kaltaisella uushenkisyyden tieteellisellä tuntijalla on jo laadukas nimikkopodcastinsa.

Kirkkoa ei ole tämän trendin suhteen housut kintuissa ja valmistautumaton. Esimerkiksi Kirkko Helsingissä on ollut vuosia mukana uushekisuuden tapahtumissa, kuten Minä olen -messuilla. Kirkon tutkimuskeskuksessa on maamme hengellisyyden ja henkisyyden uusia tuulia tieteellisesti tutkittu jo pitkään. Olin sattumalta seuraavana päivänä kirkon osastolla Minä olen -messuosastolla päivystämässä. Nousevaan trendiin perustuen kutsuin Henri Järvisen kanssa isännöimääni Valopäät-podcastin vieraaksi toisen vahvan uushenkisyyteen asiantuntijan, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin. Hän saapuu keväämmällä kertomaan pian ilmestyvästä kirjasta Arvoituksia avaruudesta. Se pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena – eräänlaisena avaruusaikamme uskonnollisuutena.

Älykaiutin, ohoi! Älä jätä

Toinen vahva trendi on älykaiuttimien saapuminen kotitalouksiin. Trendiin kuuluu muualla maailmassa ilmeisesti se, että laitetta ei hankita ainoastaan yhtä per talous vaan joka huoneeseen. Kuten huomautin jo aiemmassa kirjoituksessani, Alexa tai muut vastaavat älykaiuttimet eivät vielä osaa suomea, mutta valmiuden saaminen on mielestäni vain lyhyen ajan kysymys. Samassa yhteydessä totesin, että Englannin anglikaanisessa kirkossa Alexaa hyödynnetään jo aktiivisesti.

Viestinnän historia todistaa, että usein väline muokkaa tapaa viestiä. Älykaiutinten yleistymisen arvellaan johtavan siihen, että ainakin osa podcasteista kehittyy todella superlyhyeen formaattiin. Esimerkkivideossa (alla) Alexa lausuu Herran rukouksen. Kirkon näkökulmasta lyhyehkö kansantajuiset rukoukset voisivat olla kelpo tarjontaa? Esimerkiksi kelttiläisessä perinteestä tällaisia löytyy jo nyt kirjallisessa muodossa. Ehkäpä lyhyet ja ajatuksella valitut raamattusitaatit ja siunaukset toimisivat myös? Tämä olisi perusvarmaa tarjontaa, mutta odotan silti oivaltavia ja epätavallisempia avauksia tällä saralla.

Englannin anglikaanisen kirkon Yorkin piispa John Sentamu näyttää mallia

Tube+podcastit

Muita mielenkiintoisia trendi on myös, että YouTuben käytön podcastien alustana odotetaan kasvavan. Tubettava pappi Pastorific eli Jussi Koski on jo tehnyt tätä formaattia muistuttavia Minuuttimediksiä eli audiona pitkälle jalostettuina meditatiivisia lyhytohjelmina. Toistaiseksi formaatti ei ole saavuttanut laadustaan huolimatta lukujen valossa toivottua menestystä. Ehkäpä aika on kuitenkin vähitellen muuttumassa otollisemmaksi. Tässä esimerkki Minuuttimediksistä.

Poliitikot, seniorit ja lastenohjelmat

Niputan loput trendit vielä lyhyesti. Lapsille ja suunnattujen ja politiikkojen tekemien podcastien ennustetaan nousevan suosioon. Senioreiden ennustetaan löytävän podcastit, eikä ainoastaan kuuntelijoina vaan myös tekijöinä. Sisältötyyppien määrän ennustetaan kasvavan uusien oivallusten ja kokeilujen satona. Esimerkiksi monologien ja pyöreän pöydän keskustelujen aika saattaa koittaa pian. Yhä useammin tekemisessä ja julkaisussa työkaluna saattaa olla pelkkä kännykkä. Podcasteja tullaan myös tekemään enemmän liveyleisön edessä. Luoma-aho uskoi myös lähitulevaisuudessa syntyvät podcastin jossa suomalaiset julkkikset avaavat tuntojaan naisten lehtien tyyliin.

Urheilu kiinnostaa, yllättyikö joku?

Minulle henkilökohtaisesti päivän yksi kohokohdista oli Maailman vetävimmät urheilupodcastit-keskustelu. Pallokerhon Janne Oivio ja NBA Tuokion Olli Segersvärd analysoivat urheilupodcastien tekemisen nykytilaa. Pallokerho on opettanut minut arvostamaan kotimaista jalkapalloa niin paljon, että olen nykyään kausikortin innokas omistaja Töölön stadionilla. Oivio on mukana myös NBA-teemaisessa Keskelle keksintöä -ohjelmassa yhdessä Suomen parhaan selostajan Kristian Palotien kanssa. Perinteisesti tapahtuman yhteydessä myös julkaistaan Suomen paras podcast -äänestyksen tulos. Urheilun kiinnostavuus näkyy ja kuuluu. Äänestyksen voitti toista vuotta peräkkäin Esko Seppäsen Urheilucast. Toiseksi tuli somevaikuttajien Veronica Verhon ja Sita Salmisen Poks.

Ps. Kollegani Markus Kartano on koonnut kirkollisten podcastien listan.

Jos olet kiinnostunut somekoulutuksista, tästä saat lisätietoja.

LUE MYÖS: