Tämä on kirkon vaiettukin viestinnän ihme

Vuoden 2017 tekijäporukka patsastelee Kalliossa

Vaihdoin kaksi vuotta sitten Helsingin seurakuntayhtymän sisällä työpaikkaa. Pelkistetysti sanoen tehtävät journalistisessa mediassa vaihtuivat verkkotuottajuudeksi Kirkko Helsingissä -viestinnässä. Pääkaupunkiseudun yhteinen Kirkko ja kaupunki -media ja Jouluradio jäivät taakse.

Ensimmäisen kerran olin Jouluradion kanssa tekemisissä vuonna 2004, toisena lähetysvuonna. Menestys kanava ei kuitenkaan ollut vielä työtehtäväni aikana heti alkuun, mutta sen jälkeen pitkään lähes joka vuosi jotenkin. Kahteen vuoteen en ole ollut tekemässä Suomen suosituinta joulumediaa, siksi nyt on aika muistella vanhoja ja avata menestyksen syitä.

Usein ihmetellään, miksei Jouluradiossa ole juontajia. Syypää olen minä, hieman liioitellen. Olen luultavasti viimeinen, joitakin satunnaisia erikoisohjelmia lukuun ottamatta, kanavalla juontanut. En siis luultavimmin ole mikään juontajien kuningas ja kuuntelijaluvut osoittivat, että kuunteluluvut pienenivät aina puheen myötä. Opimme arvokkaan asian, joulumusiikki puhuu puolestaan. Varsinkin kun soivan musiikin esittäjä ja esityksen nimi on nykyään yhä useammin helppo katsoa verkosta tai esimerkiksi autoradion näytöltä. Nukun siis yöni hyvin vaikka ”tuhosin” juontajan tehtävät kanavalla.

Punainen on joulun väri

Joskus kuulee kyseltävän, että missä kuuluu se, että kyseessä on kirkollisverovaroin tehty radio. Suurimman osan kuluista maksavat luterilaiset seurakunnat. Vastaus on musiikissa. Jouluradion musiikki johtaa seimen luo, joululaulujen sanat kertovat ensimmäisen joulun sanomaa. Perinteisimmät joululaulut soivat tiheään vasta jouluviikolla, mutta taatusti soivat. Varsinkin pääkanavalla on perinteisesti vältetty jouluista tavaratalomusiikkia.

Toimituksessa syntyi Mikko Huotarin musiikkipäätoimittajuuden aikana slogan: Se mistä ei voi puhua, siitä pitää laulaa. Musiikin kautta on helpompi kertoa asioista, joista on vaikea puhua, jolle ei ole sanoja. Musiikki läpäisee puhetta paremmin panssareita, puhutellen kuuntelijaa salatulla tavalla. Toimituksessa oli useampana jouluna ennen joulun pyhiä tapana sammuttaa valot ja kuunnella Adolphe Adamin Oi Jouluyö hämärässä. Se meni tunteisiin.

Jouluradion tekijät 2018

Kirjoitin edellisellä kerralla kirkon kasvoista mediassa. Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen nimi oli yksi selvä puute listassa. Jouluradion historia kietoutunut joulumuoriksi tituleeratun Kalliorinteen vaiheisiin sellaisella tavalla, että niitä ei voi erottaa toisistaan. Hän ei ole hävennyt kertoa omista vähemmän täydellisistä jouluistaan. Avoimuudellaan hän on sitouttanut kanavaan myös seuraajia, joille täydellinen jouluidyyli on vain haave tai ei edes tavoite. Innovatiivinen Kalliorinne on ansainnut kaikki kehut siitä, että jouluinen media on menestys.

Jouluradion eräs keskeinen menestysresepti on ollut hyvät yhteydet toimittajia kouluttaviin oppilaitoksiin. Metropolian tulevia medianomeja on ollut kanavalla töissä. Esimerkiksi Ylellä tunnetuksi tulleet Jouluradion entiset musiikkipäälliköt Olli Aimola (2013 ja 2014) ja Jani Kareinen (2015) löydettiin työuriensa varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoille on maksettu palkkaa, siksi vuosikurssien aktiivisimmat ja osaavimmat ovat mielellään valinneet Jouluradion. Perinteisesti hyvät suhteet on myös ollut esimerkiksi Laajasalon kristillisen opiston mediakoulutuksen suuntaan. Monet Jouluradion opiskelijana jouluradiota tehneet ovat nykyään tunnettuja ja arvostettuja mediapersoonia. Ylen radiokanavien nousevaa polvea ovat myös Susani Mahadura ja Justus Laitinen vielä pari mainitakseni. Inari Tillin, Mika Saarelaisen ja Mikko Harjunpään kaltaiset pidemmän linjan osaajat ovat oma lukunsa menestystarinassa.

Vuoden 2015 Jouluradion tekijät

Jouluradio on vakiintunut radioiden kuuntelussa noin miljoonaan viikkokuuntelijaan, tämä on ällistyttävä luku. Monen muun kanavan ohjelmapäällikkö antaisi vaikka mitä moisista luvuista. Kyseessä on viestinnällinen ihme. Huomatkaa erityisesti tämä: lisäksi Jouluradio on menestyksellään kasvattanut muiden kanavien jouluisen musiikkitarjonnan määrä. Menestysformaattia yritetään nimittäin kopioida, sekin on eräänlainen kehu.

Jouluradio ei ole enää vuosiin ollut pelkkä radiokanava, nykyään se on verkkosivujensa ja somelonkeroineen kokonaisvaltainen joulumusiikkimedia monella alustalla. Riitta Kalliorinteen nimi on muistaakseni ollut kerran ansaitusti Kotimaa-lehden kirkon vaikutusvaltaisimpien listalla. En muista Jouluradion saaneen ihmeestä muuta suurempaa tunnustusta kuin kuuntelijoiden lämpimän kiitolliset viestit. Miljoona kuuntelijaa ei voi olla väärässä? Jouluradio on ihme, toistuva ihme.